Addunyaa ariitii guddaan keessa jiraannu kanatti, dhiphinni sammuu (Stress) qaama jireenya guyyaa guyyaa ta’ee jira. Barnoonni, hojiin, dhimmi maallaqaa fi hariiroon hawaasummaa yeroo tokko tokko humna keenyaa ol ta’anii nutti mul’achuu danda’u. Garuu, dhiphinni sammuu yoo sirnaan hin bulchamu ta’e, fayyaa keenya qaamaa fi sammuu irratti miidhaa guddaa geessisuu danda’a.
Dhiphina sammuu keessaa ba’uuf ykn of irraa ittisuuf maloota salphaa fi jireenya guyyaa guyyaa keessatti hojiirra ooluu danda’an 7 armaan gadii hordofaa.
1. Sosochii Qaamaa (Exercise) Taasisuu
Sosochiini qaamaa dhiphina sammuu ittisuuf dawaa isa guddaa dha. Yeroo ispoortii hojjettu, qaamni kee dhimma keemikaalaa Endorphins jedhamu kan gammachuu nutti dhageessisu maddisiisa. Guyyaatti daqiiqaa 20-30 qofa deemuu ykn ispoortii salphaa hojjachuun dhiphina guyyaa guutuu si mudate si irraa hir’isa.
2. Hirriba Gahaa Argachuu
Hirribni sammuu keenyaaf akkuma “charge” bilbilaa ti. Namni tokko hirriba gahaa (sa’aatii 7-8) yoo hin arganne, sammuun isaa dhimmoota xaxamaa hiikuuf ni dadhaba; kun immoo dhiphina dabalataa uuma. Yeroo tokko qofaatti hirrifachuu fi hirribaan dura meeshaalee elektirooniksii (bilbila) fayyadamuu dhiisuun baay’ee barbaachisaa dha.
3. Soorata Madaalawaa Nyaachuu
Wanti nuti nyaannu miira keenya irratti dhiibbaa qaba. Nyaatawwan sukkaara baay’ee qaban ykn kafayinii (bunna fi shaayii) baay’isuun miira dhiphinaa nu keessatti dabaluu danda’a. Bakka kanaa, kuduraa, muduraa fi bishaan gahaa dhuguun qaamni keenya dandeettii dhiphina dandamachuu akka qabaatu godha.
4. Yeroo Kee Sirnaan Bulchuu (Time Management)
Baay’inni hojii yeroo nu jalaa dhiphatu madda stress-ii isa guddaa dha. Hojiiwwan kee akka barbaachisummaa isaaniitti tartiibaan (Priority) qabadhu. Hojii hunda guyyaa tokkotti xumuruuf yaaluu mannaa, hojiilee gurguddoo gara xixiqqootti hiranii hojjachuun sammuu kee boqochiisa.
5. Namoota Waliin Dubbachuu
Yaada kee garaa keetti kuusanii qabachuun dhiphina guddaa uuma. Hiriyyaa itti amantu, maatii ykn ogeessa waliin mari’achuun miira kee siif salphisa. Yeroo baay’ee dhiphinni nuti qabnu yeroo namatti himnu rakkoon sun akka salphatetti nutti mul’ata.
6. Meeditéeshinii (Meditation) fi Qilleensa Sirnaan Fudhachuu
Yeroo dhiphinni sitti baay’atu, daqiiqaa muraasaaf bakka callisaa ta’e deemi. Qilleensa gara keessaatti gad fageenyaan fudhuu fi suuta jedhii gadi lakkisi. Kun nirkii (nerves) keenya boqochiisuun dhiibbaa dhiigaa ni hir’isa. “Yoga” fi kadiirri (prayer) sammuu tasabbeessuuf madda guddaa dha.
7. “Lakki” Jechuu Baradhu
Namni hundi jireenya isaa keessatti humna muraasa qaba. Fedhii namoota hunda guutuuf ykn hojii hunda “tole” jechuun ofitti baay’isuun stress guddaa fida. Humna kee ol dhimma sitti dhufuuf “lakki, kanaan dura hojii qaba” jechuun mirga kee ta’uu bari.
Xumura
Dhiphini sammuu jireenya keessaa guutummaatti balleessuun hin danda’amu, garuu akkaataa itti keessummeessinu jijjiiruun ni danda’ama. Maloota kana keessaa yoo xiqqaate lama ykn sadii guyyaa guyyaan yoo hojiirra oolchite, jijjiirama guddaa fayyaa sammuu kee irratti ni argita.
Yaadadhu: Fayyaan kee qabeenya kee isa guddaa dha!
